Sokkomatka 18.8.26 Kuvat on ottanut Tuula ja Hannu Santanen
Aira Samulin syntyi Ignoilan kylässä, Hyrsylän mutkassa itärajan tuntumassa 1927. Siellä oli säilynyt yli 200 vuotta vanha kulttuuri savupirtteineen ja itkijänaisineen. Upea kansa, joka eli luonnon kanssa symbioosissa ja kylätiellä vaihdeltiin kuulumisia jopa poisnukkuneiden kanssa.
Vain muutama vuosi ennen Airan syntymää sinne rakennettiin tie ja rajavartiolaitos, jonka vuoksi Airan isä, rajajääkärivääpeli Viktor Suvio siirrettiin vartiopäälliköksi suojelemaan Suomen rajaa mukanaan Airan äiti Anna-Liisa. Ilman tätä siirtoa Aira olisi syntynyt Viipurissa kuten kaikki muutkin sukulaiset.
Pihamaalta löytyy Miina Äkkijyrkän Valkoinen Vasikka, höyryveturi, panssaritorjuntatykki, hevospatsas talvisodan rintamavarustein, Airan isän, Viktor Suvion graniittinen näköispatsas sekä isän veljen, olympiakultamitalisti, nyrkkeilijä Sten Suvion muistopatsas, kesäpaviljonki ja herttainen lummelammikko.
Alkujaan sotamuistoille rakennettu Hyrsylän Mutka on tätä nykyä aivan poikkeuksellinen matkailukohde, jonka sisätiloissa on käynyt yli puoli miljoonaa kansalaista ympäri Suomea. Hyrsylän Mutka on säätiöity ja tulee säilymään kokonaisuutena. Se huokuu Suomen lähihistoriaa ja tulee olemaan merkittävä myös tuleville sukupolville. Vuonna 2023 tämän havaitsi myös Museovirasto yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja he päättivät suojella Hyrsylän Mutkaa rakennusperinnelain nojalla. Museoviraston mukaan kohteella on lain tarkoittamaa valtakunnallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli kansallisromantiikan aikakaudella 1900-luvun alkuvuosina Tuusulanjärven ympäristöön syntynyt suomalaistaiteilijoiden yhteisö, jonka ydinryhmän muodostivat kirjailija Juhani Aho, runoilija J. H. Erkko, taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Gösta Enckell ja Venny Soldan-Brofeldt sekä säveltäjä Jean Sibelius.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön katsotaan syntyneen, kun Juhani Aho ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897 vuokrasivat Järvenpään kartanoon kuuluneen Vårbackan huvilan, jota alettiin kutsumaan Aholaksi. Heidän houkuttelemanaan paikalle muutti pian myös useita muita taiteilijoita. Taidemaalari Eero Järnefeltin rakennuttama Suviranta valmistui 1901, Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja J. H. Erkon Erkkola vuotta myöhemmin sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen Ainola vuonna 1904.
Alueelle pysyvästi muuttaneiden taiteilijoiden lisäksi Tuusulanjärvi veti puoleensa myös vierailijoita. Esimerkiksi runoilija Eino Leino sekä nuoremman sukupolven edustajat Juhani Siljo ja Matti Kivekäs viettivät paljon aikaa Halosenniemessä ja kirjailija F. E. Sillanpää oleskeli Eero Järnefeltin Suvirannassa. Suomen itsenäistymisen jälkeen Tuusulanjärven ympäristöön perustetuissa täyshoitoloissa asustelivat muun muassa Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Kirjailija Maria Jotuni ja hänen puolisonsa professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla huvilan Halosenniemen läheisyydestä ja kuvataiteilija Martta Wendelin puolestaan muutti alueelle 1930-luvulla, asuen Tuusulassa kuolemaansa vuoteen 1986 saakka
